Seuranaan vain tuhannet tähdet.

(Koska olen aivan hulluna uuteen PMMPn levyyn, suosittelen kaikkia laittamaan Lautturi II soimaan taustalle jos vain mahdollista.  Luvassa on lisää matkapostailua, mutta haluan aloittaa tästä)


Vuonna 1907 idea sai alkunsa.

Vuonna 1909 Sen rakentaminen alkoi.

Valmistuttuaan Se oli suurinta mitä ihminen oli ikinä valmistanut.

Vuonna 1912, Huhtikuun 10. Se irtautui satamasta.

Huhtikuun 15. Se oli matkalla Atlantin pohjaan.

Titanic

Niin kauan kuin muistan, olen ollut aivan hulluna Titaniciin. Pystyn lukemaan sen historiaa ja katsomaan videoklippejä tuntikaupalla, enkä koskaan saa siitä tarpeekseni. Miten jo vuonna 1898 Morgan Robersonin kirjoittamassa kirjassa Titanicin kohtalo on kirjoitettu lähes sanasta sanaan. Miten muutamat aavistivat laivan kohtalon ja yrittivät turhaan siitä varoittaa. Miten luokkaerot kertoivat karua kieltään pelastautumistilastoissa. Miten tuntematon miehistönjäsen totesi pelastusveneen laskussa, ettei koskaan ole pitänyt airoa kädessään. Miten Titanic oli iloisen, rikkaan, uuden alun hurmassa eläneen ihmiskunnan viimeinen ylpeydenaihe.

Tehdessämme viikon mittaisen kiertomatkan Englannissa, oli Southamptoniin pääseminen minulle ehdotonta. Southampton on se kaupunki, johon rikkaat ja kuuluisat mutta myös köyhät ja tuntemattomat kerääntyivät yhteen ja astuivat laivaan, joka ei enää koskaan palaisi takaisin. Kohtasivatko kuolemaan tuomitun ja varman pelastujan katseet? Tiesikö se ihminen, joka vilkutti satamassa rakkaimmalleen ettei enää koskaan näkisi häntä? Oli aika tutustua tuohon vanhaan satamakaupunkiin ja kokea menneisyys itse.

Emme osallistuneet järjestetylle kävelykierrokselle, koska netistä sai ladattua valmiin kartan joka osoitti kaikki tärkeimmät kohteet Titaniciin liittyen. Suurin osa oli erilaisia muistomonumentteja, mutta myös rakennuksia oli vielä jäljellä. Southamptonissa on myös merimuseo, josta löytyy vielä enemmän Titanicin historiaa.
Mutta kylmät väreet kulkivat läpi vartalon kaupunkia kiertäessä. Vahva, mystinen tunne.

Orkesterin muistomonumentti, joka on tosin kopio alkuperäisestä joka tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kuvassa sureva nainen ja uppoava Titanic, sekä ensimmäiset sävelet "Sua kohti herrani"- hymnistä, joka on oletettavasti orkesterin viimeinen soittama kappale. Monumentissa on kaikkien jäsenten nimet. 

Muistomonumentti Titanicin konemiesten kunniaksi.  

Miehistön muistomonumentti. Nappeja painamalla kuuli erilaisia haastatteluja selviytyjien kertomana.

Vuonna 1909 avattu rakennus toimi merimiesten kotina, tarjoten väliaikaista majoitusta heidän ollessaan satamassa. Tässä rakennuksessa myös usea Titanicin miehistöön kuuluva vietti viimeisen yönsä maalla. 

Legendaarinen pubi, josta voi lukea enemmän allaolevasta kuvasta. Sisällä oli useita Titanic aiheisia julisteita ja lisätietoa. 

Laivaan lastattiin mm. 3000 teekuppia, 7500 kylpypyyhettä, 300 pähkinänsärkijää, 1000 parsaotinta, 1000 osteriveistä ja..... 20 pelastusvenettä.

 Tämä rakennus oli entinen White Star Line:n toimisto. Laatan kohdalla sadat omaiset odottivat tietoa rakkaimpiensa kohtalosta laivan upottua. Kun selviytyjien nimiä sähkötettiin New York:ista, viranomaiset kiinnittivät nimet aitaan, josta ihmiset epätoivoisesti etsivät omaisiensa nimiä. 66% Titanicilla olleista matkustajista ja miehistön jäsenistä hukkui. 90% heistä oli miehiä.

 Tämä rakennus toimi hotellina aivan sataman vieressä ja useat ensimmäisen luokan matkustajat yöpyivät täällä ennen matkaa. Vieraiden joukossa olivat myös Thomas Andrews sekä Bruce Ismay.

Nykyinen Southamptonin satama ei muistuta lainkaan sitä mitä se oli yli sata vuotta sitten. Laituri, josta Titanic lähti neitsytmatkalleen on vielä olemassa mutta sinne ei ole pääsyä. Kartta näyttää missä seisot ja mistä laiva lähti.

 Hyvällä mielikuvituksella voi nähdä savun nousevan Titanicin savupiipuista ja ihmisten kerääntyvän sen luo.

Mykistävä kokemus ainakin itselle. En vieläkään saa siitä tarpeekseni.

Yksi

Viime lauantaina juhlittiin sitä virallista 1v päivää (kummankin mielestä se tuntui vähintäänkin kummalliselta, kun yhtä ollaan pidetty jo kauemmin). Heitin ihan vitsillä, että haluan Gordon Ramsayn ravintolaan. Yövuorossa sain sitten viestin, että drinkit kattoterassilla ja illallinen Gordonin ravintolassa klo 19. No mikäs siinä!

Matka suuntautui St. Paul's katedraalin kulmille ja One new change- ostoskeskuksen katolle, josta avautuikin upeat näkymät yli Lontoon. Harmi että syystuuli puri takin läpi, mutta pakko palata kesällä! Katolta löytyy drinkkibaari ja ravintola. Pakko oli isänmaallisena maistella Finlandia vodkaan tehtyjä drinkkejä, mutta sitä vaniljavodka passionhedelmä cocktailia ei voita mikään.... <3 Deekuina saatiin vielä kaupan päälle pikkuinen kuohuviini. Suosittelen!

Gordonin ravintola oli ihan ostoskeskuksen vieressä ja se kuuluu siihen "edullisempaan" kategoriaan. Pakko myöntää, että omat valinnat meni vähän metsään (tai sitten Gordonin maku) ja D kyllä voitti ruokakisan kampasimpukoilla ja possulla. Chocolate fondant'ia ei kyllä voita mikään.. Mutta molemmilta 3 ruokalajia, pullo viiniä ja skumpat servicen kanssa £155. Huonomminkin voisi olla.

Loppuillasta päädyttiin harhailemaan katedraalin kulmille, D meinasi taittaa nilkkansa kun liikaa pelleili, suunnattiin kotikulmille ja jorattiin jalat kipeiksi. Kotiin tultiin sipsipussi ja jäätelöpurnukka mukana ja soiteltiin Australiaan kahdelta yöllä. Ihana, rento, romanttinen ja ennenkaikkea hauska ilta! Jatkukoon tulevat vuodet samalla kaavalla.

Ja enää yksi vuoro jäljellä ja kauan toivottu loma alkaa!! Toivottavasti Englannin sää suosii, kun loma on melko ulkoilmapainoitteinen. Luvassa rantaa, poneja, Titanicin jäljissä kulkemista, metsää, sympaattisia B&B paikkoja, Stonehengen mysteerejä, Roomalaisia kylpylöitä ja satoja kilometrejä junarataa Elle kainalossa. En malta odottaa!!

Ulkosuomalaisen elämää

(Kun kerrankin tuntuu olevan intoa kirjoittaa, niin teen sitten kaksi postausta päivässä niin voin olla taas kuukauden hiljaa hyvillä mielin)

En halua uskoa että kotimaasta muuttaminen on kenellekään helppoa, vaikka sitä kovasti haluaisikin. Tuntuu kuin opettelisit uudestaan kävelemään ja puhumaan. Et tiedä mihin menisit lenkillä. Et osaa kaupassa ostaa mitään, kun et tiedä miltä mikäkin maistuu. Pelkästään postissa asiointia saat suunnitella etukäteen, kun et ole varma mitä todistuksia sinnekin vaaditaan.

Onhan se hirveän kliseistä sanoa, että Suomi on oikeasti loistava maa ja kaipaan Valion rasvatonta maitoa ja Fazerin suklaata. Lehteä lukiessa törmään Suomalaiseen nimeen ja hihkun yksikseni metrossa. Töissä totean ylpeänä olevani Suomalainen ja harvoin saan harmistunutta katsetta vastaani. Leijonaemo itsessäni herää eloon, kun joku vitsailee Suomalaisista miehistä tai kun luen uusimmasta Nokia uutisesta (voi mur). Keittiön kaapit on täynnä Iittalan Koko- astioita ja muumilaseja. Haarukat ja veitset on Fiskarsin ja tennareita koristaa Unikko- kuosi. Vastasyntyneet vauvat saavat tietenkin Muumi- lahjoja ja tuntuu että aina on seuraava Suomen lento varattuna.

No miksi sitten muuttaa pois, jos se on niin vaikeaa ja kotia kaipaa koko ajan?

Kokemus. Et saa sitä kuin hyppäämällä. Asumalla monikulttuurisessa kaupungissa, arvostat ihmisiä eri tavalla. Avarrat katsettasi tavalla, jota et koskaan uskonut. Opit itsestäsi ja yllätyt miten hyvin pärjäät. Yhtäkkiä arvostat asioita, joita ennen pidit itsestäänselvyytenä.

Eihän tämä aina ruusuilla tanssimista ole. Ystäviä on aika vaikea saada ja tuntuu että ne entisetkin lipuvat vain kauemmas. Ihmiselle, jolle perhe ja suku on aina ollut ykkönen huomaa olevansa aika yksin. Mutta siltikään en vaihtaisi tätä mihinkään. On totta että sopeutumiseen menee puolisen vuotta, mutta sen jälkeen huomaatkin tunnistavasi sen lenkkipolun. Kaupassa kuljet kuin kala vedessä ja tiedät mikä tuote on ostamisen arvoinen. Opit kävelemään ja puhumaan taas. Sitä tunnetta ei voita mikään.

Sitä tunnetta, kun tiedät ettet antanut periksi ja onnistuit.

Se joka...

Se pari jalkoja, joka on aina lähellä

 Se satama, joka tuo muistoja

 Se keikka, joka räjäytti tajunnan

Se lemmikki, joka ei osaa käyttäytyä 

 Se kaupunki, joka hyväksyy

 Se kaatosade, joka yllätti

 Se peli, joka aiheuttaa parisuhdedraamaa

 Se marjapuska, joka houkuttelee

 Se uusi elämäntapa, joka on terveellisempi

Se mekko, joka roikkui kaapissa liian kauan