ärrimurreja ja auringonpilkahduksia

Pitäis vissiin tehdä jotain, mutta ei vaan millään jaksa. Töissä on aina ihan jäätävä kiire, eikä vapaapäivillä riitä energiaa kuin pakolliseen koiran lenkitykseen. Osastolle tehtiin n. kuukausi sitten remppa, jossa meidän vuodepaikkoja lisättiin kolmella, mutta ei tietenkään henkilökunnan määrää. Usein huomaan että vuoroa on kulunut jo neljä tuntia enkä vieläkään ole tavannut kaikkia mun potilaita. Muutama viikko sitten tein yövuoron, jossa ei pysähdytty edes viideksi minuutiksi. 12,5h vuoroissa voin kertoa, että aamuyön tunneilla olet aivan kuutamolla. Kyllä sitä usein miettii, että onko tää oikeesti sen arvoista? Hoitajat tappelee keskenään ja omaa kroppaa kolottaa joka nivelestä. Voi ärmur.

Täällä ei riitä, että raketteja ammutaan vain uutenavuotena. Marraskuussa juhlitaan jotain tyyppiä, joka meinasi räjäyttää parlamenttitalon joskus vuonna nakki. Ihmiset ostaa raketteja viikkoja ennen ja nyt jo pimeän tultua pamahtelee joka kulmassa. Kirsikkana kakussa on tietenkin kaupungin järjestämät ilotulitukset joka hemmetin puistossa, ja voin vain kuvitella miten Lontoon ja Kotkan ilotulitukset eroaa toisistaan... Jaa, että miksi ärsyttää? Elle on sydänkohtauksen partaalla joka ikisestä pamauksesta. Vuosien varrella on tultu kokeiltua kaikkea mahdollista ilman mitään vaikutusta. Ja nyt tätä huvia riittää tuplasti. Voi ärmur.

Mutta jottei tästä postauksesta tulisi ihan masentunutta fiilistä, niin on jotain kivaakin tapahtumassa! Huomenna olisi taas Finnairin penkki varattuna ja Presidentistä huone pariksi yöksi. Ja lauantai iltana jäähallissa PMMP!!!!!! Viimeinen keikka, en kestä. Onneksi on luvassa mahtava viikonloppu rakkaan siskon kanssa ja serkkukin olisi tarkoitus treffata. Oli tarkoitus käväistä Primarkissa, joka on kymmenen minuutin päässä ja katsoa jotain kivaa päällepantavaa. Nyt kyllä tuntuu, että se on ihan liian kaukana......

Viihdytin itseäni katselemalla hauskoja koiravideoita Youtubesta. D uhkasi, että varmana poiketaan edes lähipubiin kun se pääsee töistä. Onneksi ehdin homehtua tässä sohvalla vielä pari tuntia...