Ainoa lomamatka oli paivaa ennen varattu junamatka Edinburghiin ja Hexham:iin. Halusin talla kertaa suunnata enemman pohjoiseen, koska viimevuotinen reissu vei meita pitkin etelarannikkoa. Aikaa kovin pitkaan poissaoloon ei ollut, koska D sai vain torstain ja perjantain vapaaksi.
Englannissa on helppoa matkustaa lemmikin kanssa, koska sen saa tuoda julkisiin kulkuvalineisiin seka useisiin pubeihin ja majoituspaikkoihin mukaan. Ensimmainen jannitysmomentti oli Ellen tunkeminen aamuruuhkaiseen metroon, mutta rauhallinen matkakumppani osoitti taas jannityksemme turhaksi. Ainoa hankaluus oli liukuportaat, jossa ohjeiden mukaan koira pitaisi kantaa. Pikkuprinsessa ei tahan kylla suostu, joten D veti ja mina tyonsin ja johan mentiin ylos ja alas. Junamatka Edinburghiin vie nelisen tuntia ja koira nukkui koko matkan penkkien alla. Useat matkustajat antoivat kovasti kehuja, etteivat ole koskaan nahneet niin hyvin kayttaytyvaa koiraa. Propsit Ellelle!
Edinburgh on kylla kaupunkina todella kiva. Kooltaan se on suhteellisen pieni, joten kaveleminen paikasta toiseen ei tuota mitaan ongelmia (paitsi korkeat maet ja portaat saattavat olla liikaa huonompikuntoisille). Jokapuolella on todella paljon nahtavaa, ihania pikku pubeja ja kahviloita seka tietenkin korkealla kukkulalla seisova Edinburgin linna. Satuttiin paikalle juuri klo 13 maissa, jolloin jokapaivainen tykinlaukaus ammutaan (aina vuodesta 1861). Ainoa huono puoli oli todella kylma ilma!! Kaksi pitkaa paitaa ja takki ei kylla paljon lohdutusta tuonut. D ei edes pakannut pitkaa vaatetta mukaan, joten pakko oli tehda pikapiipahdus Primark:iin.
Parin yon jalkeen oli aika suunnata pieneen Hexham:in kaupunkiin, joka valikoitui mukaan vain koska Dn aiti on sielta kotoisin. Nahtavaa ei ihan hurjasti ollut, mutta oikein sieva ja vanha kaupunki se oli. Tarkoituksena oli tavata Dn perhetuttuja nopeasti kahvin merkeissa, mutta ystavallisia kun olivat, niin paadyttiin sitten viettamaan koko paiva heidan kanssaan. Ehka hienoin reissu oli ajomatka n.2000 vuotta vanhalle muurille, jonka Roomalaiset rakensivat pitamaan Skotit poissa. Muuri on paikoin todella hyvin sailynyt ja se kiemurtelee pitkin Englannin maaseutua. Kiivettiin korkealle kukkulalle ja vaelleltiin pitkin ylamaita lampaiden ja lehmien seassa. Ellekin paasi kokeilemaan taitojaan lammaskoirana, joka siis ei todellakaan ole suositeltua toimintaa.... Reissun jalkeen perinteisesti pubiin ja illalla syotiin aivan superhyvaa Intialaista.
Kun oltiin vietetty yo meidan perinteisessa (nuhjuisessa) B&B:ssa oli aika suunnitella kotiinlahtoa. Alunperin oli tarkoitus kierrella paivalla Hexham:issa, tavata sukulaiset viela nopeasti ja suunnata Newcastle:in (jossa siis vaihdetaan junaa) ja matkata kotiin iltajunalla. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Hexham oli jo nahty ja sukulainen sairaana. Suunnattiin Newcastle:iin, mutta ilma oli aivan karmea ja molemmat dagen efter oloissaan. D yritti vaihtaa lippumme aikaisempaan junaan, mutta koska varattiin alkuperainen lippu tarjoushintaan oli vaihtoehtomme joko maksaa 140 puntaa lisaa tai odottaa. Istuttiin sitten juna-asemalla 5 tuntia, joka oli kylla PISIN paiva ikina! Molemmat kaariydyttiin sataan vaatekerrokseen ja naureskeltiin, etta ollaan niin kodittoman nakoisia. Lopulta kello loi 18 ja paastiin vihdoin matkaan. Ei ole oman sangyn voittanutta!
Ps. Pahoittelut aakkosten puuttumisesta taas kerran seka maisemapainotteisista kuvista. D on ammattivalokuvaaja, mutta ikina ei tule ikuistettua mitaan mielenkiintoista!
