Perjantai- iltana kömmin työpäivän jälkeen kotiin jo hämärän laskeutuessa eikä energiataso kantanut kuin siiderin ja iltaruuan verran. (D on keksinyt pastasalaatin, jota tehdään aina uusi satsi kun vanha on syöty. Majoneesia roppakaupalla, mutta niiiiin hyvää!)
Lauantaina oli ensin luvassa pientä shoppailua. Onneksi kaikki mitä tarvitaan löytyy vain parinkymmenen minuutin päästä, isoimpia ihmismassoja vältellen.
Mukaan tarttui iso Wok- ja tavallinen teflon paistinpannu. D oli ihan ihmeissään, kun löydettiin molemmat Tk-Maxxista alle kolmenkympin. Ja kyseessä on kuitenkin Tefalin vehkeet! Tk-Maxxista tarttuu mukaan välillä todellisia löytöjä. Vaateostosten tekeminen vaatii kuitenkin pitkää pinnaa, koska kaikki värit, koot ja mallit ovat yhdessä rekissä. Tutustumisen arvoinen paikka silti!
Shoppailun jälkeen käveltiin Dn kaverin luo katsomaan viikon vanhaa poikavauvaa. Vietiin lahjaksi pehmomuumi, josta varsinkin vauvan äiti ilahtui suuresti. Muumi tarttui mukaan viikko sitten Covent Gardenin muumikaupasta, jossa innoissani luin suomea joka paketin kyljestä. Mutta vauvakuume sai aikamoisen boostin, kun kolmen kilon painoinen nappisilmä tuijotti suu auki ja puristeli mun sormia pienillä käsillään. Tämän jälkeen D on yrittänyt heittää kylmää vettä niskaan jotta kuume laskisi, mutta jotenkin sitä on hirveän hauska pelotella vauvajutuilla.
Ilta jatkui tietenkin lätkän MM-kisoilla! Seisoessani tuolilla Suomen lippua heilutellen ja Maamme-laulua loilottaen, totesin ettei se tuliainen sittenkään ollut hullumpi idea. D pelkäsi että naapurit luulee sitä vaimonhakkaajaksi joka kerta kun kiljuin maalille, niin se sitten nauraa hohotti kovaan ääneen samalla. Nyt sitä luullaan hakkaajaksi, joka vielä suuresti nauttii tekosistaan...
Parasta illassa oli kuitenkin tarjoilut. Pannut pääsivät heti tositoimiin, kun alkupaloiksi D paistoi jättikatkarapuja, kampasimpukoita ja Chorizo makkaraa jotka ostettiin aikaisemmin Clapham Junctionin kalatorilta tuoreeltaan. Pääruuaksi oli pistaasipähkinöillä kuorrutettuja porsaankyljyksiä. Ja tietenkin juomapuoli oli myös kunnossa. Onnea on mies joka rakastaa kokkaamista....!
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja aamupalaksi mussutettiin munakasta, croissantteja, muffinsseja, kahvia ja mustikka-mansikka smoothieta (ai miten niin me rakastetaan ruokaa??). Päivä oli muuten aika hiljainen, kun edellisen illan väsymys painoi. D meni kaverilleen grillamaan ja mä nautin hiljaisuudesta tuijottaen pari jaksoa Gossip girliä ja nukkumalla 1,5 tunnin päikkärit. Ostettiin Netflix ja olen ihan koukussa Breakin Bad:iin, jota myös tulee katsottua pari-kolme jaksoa illassa. En ikinä tajunnut miten hyvä sarja se on, vaikka varmasti sitä on Suomessakin esitetty aikanaan.
Päikkäreiden ja iltalenkin jälkeen alkoi taas menojalkaa vipattamaan ja eihän siinä muu auttanut kuin ottaa bussi kohti Clapham Junction:ia. Parissakin pubissa tuli iltaa vietettyä ja puolen yön maissa käveltiin kotiin kebapit rinnuksilla. (Kebapin tilaaminen on muuten todella raivostuttavaa, kun vaihtoehtoina on Shish, kofta tai döner ja leipävaihtoehtoja vielä muutama siihen perään. Eikös se Erkan kebapin Iskender riitä?) Mutta kotimatka oli ehkä hauskin ikinä kun selitin taas vauvajuttujani ja päätettiin pimeän puiston suojissa mennä pusikkoon pussailemaan. D kuitenkin valitsi juuri sen nokkospuskan ja ilo loppui lyhyeen.
Mutta jo lauantai- iltana päätettiin, että seuraavana aamuna lähdetään kanaalille kävelemään. Maanantai olikin todella lämmin päivä ja puolilta päivin otettiin metro Camden town:iin, josta lähdettiin seuramaan Regent's Canal:ia. Kanaali oli todella kaunis, mutta tie melko kapea. Ja silloin kun porukkaa riittää ja pyöräilijöitä tulee edestä ja takaa on hermot koetuksella. Muutaman kerran molempia houkutti tönäistä pari pyöräilijää kanaaliin, mutta pidettiin hermot kurissa. Kokonaisuudessaan kanaali on melkein 14 kilometriä pitkä ja ihan koko lenkkiin ei meillä energia riittänyt. Mutta hiljakseen kun käveltiin, käytiin pubissa syömässä ja ostettiin kioskista pari matkajuomaa oli lenkki oikein onnistunut! Suosittelen kyllä kaikille!
Kuvan ovi ei liity mihinkään. Se oli vain kivan värinen!
Lenkki päättyi Hackney:n kaupunginosaan, jossa liityttiin tuhansien ihmisten joukkoon London fields nimiseen puistoon. Suurimman osan ajasta vietin kuitenkin vessajonossa kymmenien muiden kanssa. Miksi naistenvessaan on aina niin hirveät jonot??
Kello alkoi olemaan jo vaikka ja mitä ja oli aika ottaa juna alle ja suunnata kotiin Ellen luo. Jostain syystä valmispizza vaihtui burgereihin ja (tietenkin) pastasalaattiin, joita D vielä illalla puoli kymmeneltä väänsi. Ei ihme että väsynyt mies nousi aamulla töihin!
Itse vielä nautin viimeisestä vapaapäivästä ennen kolmen päivän työputkea. Ilma hellii taas ja sisällä istuminen ei oikein innosta. Taidankin napata kirjan ja viltin mukaan ja painella puistoon nauttimaan. Kohta ei taas ulkoilmaa nää kuin ikkunasta, niin ajasta on otettava kaikki irti!
No comments:
Post a Comment