Lomaa ja muuta siltä väliltä

Huhhuh! Pääsiäisestä toipumiseen meni sitten kauemmin kuin luulinkaan. Kellojen turha siirtely ja ihana mahataudin poikanen ovat pitäneet huolen siitä, että energiaa riittää juuri ja juuri television katseluun. Ja täällähän todellista "laatuohjelmaa" tuleekin... Jos joku tietää keinon miten katsoa salkkareita ulkomailla, niin ehdotuksia otetaan vastaan!

Pääsiäinen siis vietettiin heräämällä aikaisin (ainakin mun aikataulun mukaan) ja painelemalla ympäri keskustaa vanhempieni kanssa, jotka saapuivat Lontooseen torstaina. Tulihan siinä käveltyä kymmeniä kilometrejä, nähtyä kaikki isoimmat nähtävyydet, syötyä kenguruburgeria Borough market:illa ja käytyä Natural history museum:issa vihdoinkin. Viikonloppu oli tosi kiva, mutta kun joka paikassa on me ja 800000+ muuta ihmistä, niin voi vain kuvitella sen ruuhkan. Jonot olivat valtavat jokapuolella ja se ensimmäinen metromatka kentältä hotellille oli kaikkea muuta kuin väljä! Välillä oli ihanaa tulla kotikulmille, kun kaduilla ei kävellyt juuri muita kuin me neljä ja koira.

        Natural history museum oli rakennuksena upea, mutta sisällä.. Noh, kivenmurikoita ja  täytettyjä eläimiä. Sovittiin Dn kanssa että käydään katsomassa ne dinosaurukset, kun ei tarvitse jonottaa kahta tuntia..

              Ehkä parasta oli lähes kahden tunnin mittainen lounasristeily Thames-joella. Siinä sai katsella nähtävyyksiä eri perspektiivistä sisällä lämpimässä, viinilasi kädessä.

Tai ehkä toiseksi parasta, sillä tuliaispussukasta löytyi:

• 2 pussia turkinpippureita
• 2 pussia pätkiksiä
• Pussi Susu-paloja
• Puolukkahilloa
• 3 purkkia mämmiä ja vaniljakastiketta (tätä olin salaa toivonutkin ja voi sitä iloa!!!)
• 3 pussia jälkiuunileipää eri valmistajilta
• Ellelle possunkorva ja lauantaimakkaraa
• Dlle salmiakkikossua
• Suomenlippu (?) Kuulemma D saa sitä heilutella kun katsoo formuloita. Jotenkin musta tuntuu että Aussikuski vie kuitenkin voiton. 

Työpaikka alkaa vihdoin ja viimein osoittaa elonmerkkejä kun maanantaina pitäisi aloittaa perehdytysohjelma! Ensimmäiset pari viikkoa meneekin ilmeisesti sairaalaa kiertäessä ja lääkelupia hankkiessa. On se meininki eri kuin edellisessä työpaikassa jossa, noh, ei ollut perehdytystä. Kerron sitten lisää kun itsekin pääsen paremmin kartalle! Ainakin puhelin pirisee koko ajan, kun kolme eri ihmistä hoitaa tätäkin asiaa. Mielenkiinnolla odotan....

Ja arvatkaa mitä....

Kevät otti taas takapakkia. Näkymä takapihalle, jossa kyllä, sataa lunta