Siis piti..
Mun PITI ottaa yövuoroissa kuvia osastolta ja tehdä kunnon työpaikkapostaus syvällisesti pohtien sairaanhoitajuutta ja sen eroja eri maiden välillä. Kolmen vuoron kuvasaldona on kuva sekaisesta varastohuoneesta. Ei tää nyt mennyt ihan putkeen....
Mutta pitäähän se kuva julkaista!
Tänään mun PITI herätä aikaisin ja suunnata keskustaan syömään ja katsomaan Pearl Harbour:in tapahtumiin sijoittuvaa musikaalia Dn, sen kaverin ja tyttöystävän kanssa. Luvassa olisi ollut Tacoja, viiden punnan lippu ja mahdollisesti uusi postauskin. Liian myöhään totesin, että vaikka kuinka otan "lyhyet nokoset" kahden istuttavalla sohvalla, jalat krampissa ja telkkari päällä on herätyksen sivuuttaminen hyvinkin mahdollista. Nyt sitten istun yksin kotona telkkarin ääressä, kun D jo lupasi jäädä keskustaan suoraan töistä. Mun PITI kokata, mutta tyydynkin kaupan tarjoamaan Intialaiseen ja Sushiin. Nam, nam.
Mutta ei ihan kaikki tapahtumat ole vain omasta saamattomuudesta kiinni. Mun PITI päästä yövuorosta näppärästi kotiin, mutta metro jättikin Victoria:lle teknisten ongelmien takia, junat oli tuhottoman myöhässä sairastapauksen takia ja löysin itseni hyppimästä metrolinjasta toiseen hermoromahduksen partaalla. Lopulta olin kotona melkein puolitoista tuntia myöhemmin kuin normaalisti.
Mutta jos vaikka huomenna olisi toimeliaampi päivä! Ainakin kohta saa suklaan panttaaminen loppua. Eikä sen syömistä edes tarvitse yrittää.
No comments:
Post a Comment